EMMI HAKULINEN

Aluevaaliehdokas 2245, kokoomus, Länsi-Uusimaa

Year: 2021

  • Fokus olennaiseen eli paljon palveluita tarvitseviin

    Aluevaaleihin on enää vajaa kuukausi. On korkea aika siirtää keskusteluissa fokus jonoista olennaiseen.

    Vuositasolla n. 10% väestöstä kohdentuu n. 80% julkisista sote-menoista. Tähän joukkoon kuuluu mm. vanhuspalvelujen asiakkaita, valtaosa sosiaalipalvelujen muista asiakasryhmistä, monisairaita, kroonikoita ja kalliita somaattisia sairauksia sairastavia mutta myös yksittäisenä vuonna paljon palveluita käyttäviä kuten synnyttäjiä ja äkillisesti sairastuneita. Muu väestö käyttää keskimäärin vain yhtä palvelua vuodessa ja sitäkin yleensä terveydenhuollon puolella (huom! osa ei siis tarvitse julkisia sote-palveluja yksittäisenä vuonna ollenkaan – hyvä heille).

    Jos juutumme poliitikkoina vaatimaan nopeaa hoitoonpääsyä isolle enemmistölle, jonka hoidon tarve on vähäinen ja kiireetön, päädymme vain paisuttamaan julkisia sote-menoja entisestään. Keskittymällä taas paljon palveluita käyttävien tilanteiden ratkomiseen yli sektorirajojen ja siihen, ettei tähän ryhmään päädytä turhaan tai turhan aikaisin, toimimme järjestelmätasolla vaikuttavasti.

    Kuka tahansa meistä voi olla paljon palveluita tarvitseva yksittäisenä vuonna tai elämäntilanteen muuttuessa. Kun näin käy tai on jo käynyt, palveluiden on pelattava saumattomasti yhteen, jotta saamme oikeaa palvelua ja ongelmamme eivät paisu.

    Ratkaisuna tarvitsemme toimivia palvelupolkuja ja -verkkoja. Tiedon pitää liikkua toimijoiden välillä ja ratkaisuja tulee hakea joustavasti sekä olemassaolevaa palvelutarjoamaa että muita mahdollisia yksilölle relevantteja ratkaisuja hyödyntäen. Käytännössä tämä vaatii esim.

    – ammattilaisia, joilla on pääsy sekä sosiaali- että terveyspuolen tietojärjestelmiin,

    – ammattilaisia, jotka tuntevat julkisen palveluvalikoiman omaa sektoriaan laajemmin,

    – tietoa sekä ammattilaisille että palvelun käyttäjille palveluista ja palveluntarjoajista yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä

    – joustavuutta ratkoa uusia esiin tulevia tilanteita myös uusin keinoin yhdessä yksilön ja tämän omaisten kanssa.

    Paremmalla koordinoinnilla ja tiedonkululla voidaan saavuttaa sekä kustannusvaikuttavuutta että siirtää vastuuta mahdollisesti valtavista kokonaisuuksista yksilöltä ja omaisilta ammattilaisille. Samalla vapautamme heidän voimavarojaan muuhun merkitykselliseen ja mahdollisesti myös tuottavaan toimintaan.


    Kirjoitus on julkaistu alunperin Facebookissa.

  • Mistä aluevaaleissa on kyse?

    Vaikka sote-uudistusta on valmisteltu jo pitkään ja ryöpytetty mediassa, uskon, että monelle äänestäjälle on edelleen epäselvää, mistä näissä vaaleissa on kysymys ja mitä nämä uudet hyvinvointialueet oikein ovat – erityisesti Uudenmaan alueella, johon sorvattiin muusta Suomesta poikkeava malli.

    Sote-uudistuksen tavoitteena on siirtää palveluiden järjestämisvastuuta pieniltä kunnilta suuremmille alueille. Isommat väestövastuualueet mahdollistavat monipuolisempien palvelujen tarjoamisen kansalaisille myös pienissä kunnissa ja lisäävät kansalaisten yhdenvertaisuutta, kun palvelutarjoama ja palvelujen myöntämisen kriteerit yhdenmukaistuvat. Eduskunnassa läpimenneessä sote-mallissa näitä isompia alueita kutsutaan hyvinvointialueiksi.

    Hyvinvointialue on nimenä hieman harhaanjohtava, koska valtaosa varsinaista hyvinvointia tuottavista palveluista (sivistystoimi, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut) on uudistuksen jälkeenkin kuntien vastuulla. Sen sijaan terveys- ja sosiaalipalveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Jatkossa palvelutarjoamasta, palvelupisteistä ja resursseista päätetään siis hyvinvointialueilla esim. suun terveydenhuoltoa, ikääntyneiden palveluita, lastensuojelua ja pelastuslaitosta koskien. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä taho. Sinne valitaan valtuutetut näissä vaaleissa.

    Muualla Suomessa hyvinvointialueet noudattelevat pitkälti maakuntien ja sairaanhoitopiirien olemassaolevia rajoja. Uudellamaalla näin ei ole. Helsinki järjestää omat palvelunsa ja muu Uusimaa on pilkottu neljään hyvinvointialueeseen, joiden erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa 10 eri kunnasta (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti), joiden yhteenlaskettu väestöpohja on n. 470 000 asukasta. Väestövastuu on valtava ja asukkaiden yhdenvertaisuus ja alueemme kaksikielisyys on huomioitava.

    Uusilla valtuustoilla on mittava tehtävä päättää ensi keväänä periaatteista, joilla palveluja jatkossa alueella toteutetaan. Palvelustrategian muodostamiseen tarvitaan päättäjiä, jotka hahmottavat asioiden mittasuhteita ja loogisia seuraamuksia. Tarvitsemme palvelujärjestelmämme tuntemusta aivan ruohonjuuritason ammattilaisnäkökulmasta järjestelmätason lintuperspektiiviin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja tietojohtamiseen erikoistuneena diplomi-insinöörinä haluan olla juuri näissä vaaleissa käytettävissä.

    Kirjoitus on julkaistu alunperin Facebookissa.

  • Ehdolla aluevaaleissa 2022

    Olen ehdolla Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon!

    Menossa on historiallinen uudistus, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuonna 2023 kunnilta uusille hyvinvointialueille. Tammikuun aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin, aluevaltuusto, jolla on tärkeä ja vastuullinen tehtävä päättää, miten palvelumme järjestetään tulevaisuudessa niin, että yhteiset palvelut taataan kaikille, ihmiset voivat paremmin ja rahaa riittää myös muille julkisen sektorin toimijoille ja kansalaisten omaan käyttöön.

    Olen viimeiset neljä vuotta tukenut kuntia ja sairaanhoitopiirejä sote-palveluiden kehittämisessä konsulttina Nordic Healthcare Groupilla ja syksystä lähtien virkamiehenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Olen hyvin perillä julkisen sote-järjestelmämme koukeroista ja hyvinvointialueemme kytköksistä yksityissektoriin ja järjestöihin, sekä (myös jatkossa) kuntiin, sairaanhoitopiiriin (HUS) ja valtioon. Haluan olla osaltani rakentamassa järjestelmää, jossa ratkaisuja haetaan yli sektorirajojen kansalaisten ja veronmaksajien hyväksi.

    Tarvitsemme järkeviä päättäjiä edustamaan koko Länsi-Uuttamaata yhteistyössä ratkaisuja etsien. Olen Kirkkonummella kasvanut, Otaniemessä opiskellut ja Matinkylään muuttanut diplomi-insinööri ilman aiempaa kunnanvaltuustopaikkaa tai lainsäätäjäroolia ja näiden tuomaa painolastia. Nyt haluan tuoda osaamiseni kotiseutuni käyttöön aluevaltuustossa ja olla mukana päättämässä, mihin suuntaan palvelujärjestelmäämme rakennamme.

    Ensimmäisille aluevaltuustoille budjetti tulee valtiolta annettuna ja Länsi-Uudellamaalla rahamäärä laskee nykytilanteeseen nähden. Tämä on haaste mutta samalla mahdollisuus, koska se pakottaa järjestelmäämme uudistumaan ja meitä päättäjiä priorisoimaan. Meidän on hyvinvointialueellamme opittava nyt toinen toisiltamme, karsittava päällekkäistä hallintoa ja järjestettävä yhdessä vaikuttavia, oikein kohdennettuja palveluita, joilla luomme pohjan myös tulevaisuuden hyvinvoinnille.

    Tervetuloa mukaan (ja muistathan äänestää)!

    Kirjoitus on julkaistu alunperin Facebookissa.