Tätä pohdittiin tänään LUVN aluevaltuuston seminaarissa ministerin alustuksen, virkahenkilöiden tilannekatsausten ja kansainvälisten esimerkkien evästäminä. Arjen hyvää perustyötä ja hienoja kehittämishankkeita tulee tuoda esiin, mutta samalla tärkeää on, että palvelutuotannon ongelmiin suhtaudutaan vakavasti ja ratkotaan tosissaan.

Luottamuksen kannalta nostin seminaarin yleiskeskustelussa tärkeänä, että asukkaat voivat luottaa, että he saavat palvelua tarpeensa mukaisesti priorisoituna ja oikeudenmukaisesti. Nykyinen toimintamalli esim. kiireettömien aikojen varauksessa peruspalveluissa ei tätä tällä hetkellä toteuta ja näyttäytyy asukkaille epäoikeudenmukaisena. Jonoon ei oteta välttämättä ollenkaan yhteydenoton kohdalla vaan vastataan “ei-oolla” (esimerkki suunterveydenhuollosta) ja jos jonossa on, aikaa ei silti saa välttämättä jonoon asettamisjärjestyksessä (esimerkki neuvolan ikäkausitarkastuksista). Nämä tilanteet nakertavat luottamusta julkiseen palvelujärjestelmään ja ovat täysin ratkottavissa parantaen palvelukokemusta ja tätä kautta luottamusta merkittävällä osalla alueemme väestöä.

Luottamus on tärkeä teema myös suhteessa osaaviin sote-ammattilaisiin. KV-esimerkkien (Norjan omalääkärimalli, Ruotsin Praktikertjänst) jälkeen oli pohdittava: mihin korkeasti koulutettujen ammattilaisten autonomia on unohtunut suomalaisen järjestelmän kehityksessä? Nykymallin isona trendinä kun näyttäytyy olevan mikromanageeraus niin hyvinvointialueiden sisällä kuin valtion tasolla. LUVNissa kysymykseen pyritään vastaamaan osin ammatinharjoittaja-pilotilla, mutta omana toiveenani on, että autonomiaa (ja potilaiden hoidon jatkuvuutta) lisääviin toimiin panostetaan läpi palvelutuotantomme.

Kirjoitus on julkaistu alunperin LinkedIn-postauksena.